Nyt se sitten alkoi. Se loma siis.Otsikosta kyllä pystyi jo jotain päättelemään. Mä ainaki oon jo odottanu aika pitkäänki (riippuu kyllä ihan että minkä verran on kenenki mielestä pitkä aika) että se alkais, ja nyt ku se alko, on jotenki outo olo. Tänään oli kaks vikaa tuntia sählyottelu, yläaste vs. lukio. En edes tiedä kumpi voitti, keskityin vieressä istuvien poikien kanssa jutusteluun. Mutta eiköhän se lukio sen voiton vienyt, luulisin ainakin. Ei sitä peliä jaksanu kovin kauaa katastella, aika pian hakeuduttiin liikuntahallin käytävälle, jossa kaikki opettajat oli. Onpa muutes tosi reilua että opettajat ne vaan jutusteli siellä ku mitkäkkii maailmanvaltiaat, eivätkä kahtonneet koko peliä, mutta auta armias jos ite menit sinne käytävälle, heti kimpussa. Siis minun kimpussa, arvatkaapa vaan taas että sanottiinko niille kovispahis pojille mitään? No ei veikkonen. Sanottiinkos niille ujoille tytöille jotka sipis siellä seinänvieressä? Ei tietenkään. Kyllästyttää olla aina se, jolle huomautellaan joka asiasta, vaikka muutkin tekee ns. väärin. Mikä oikeus niillä muilla on aina rikkoo koulun sääntöjä, esim. lintsata tunnilta, ilman että siitä koituu mitään vaikeuksia? Sen voi kyllä arvata mitä mulle sanottas jos en jollekki tunnille ilmestys. Tuntuu vaan että opettajat pelkää niitä oppilaita, ei uskalla sanoo niille mitään. Ärmur sanoo M, eikä muuta voi.

Entäs lomasuunnitelmat? Niitä ehdittiin tehä jo kauan ennen kuin muut muistikaan koko syys hössötystä. Mutta loppujen lopuksi kaikki kaatui siihen, että äidillä onkin töitä, ja minun täytyy vahtia pikkusiskoa, koska hänen perhepäivähoitajansa on kanssa lomalla. Maanantaista keskiviikkoon on kylläkin vain vahtimista, torstaina se hoitaja ottaa lapsia sinne, ja perjantaina ei äiti ole töissä. Siispä heti keskiviikkona kello viisi suuntanamme on kaverin koti, tarkoituksena viettää huippuhauska ilta ja seuraava päivä, joka tietenkin on torstai.   

Milloinkahan olen muuten viimeksi bloggailut yhtä hyvissä olosuhteissa? Odottakaas kun kuulette: makaan tässä sängyllä, ja mulla on, odottakaas, lasken.. joo-o, mulla on kolme peittoa päällä, ja tyynyjä mahan alla varmaan kymmenen. Taustalla soi vielä Tokio Hotelin ihanimmat biisit ever, ja suklaalevy on juuri käden ulottuvilla. Entäs mitä mulla on päällä?  Ihanat satiiniset pyjama housut, itsepainamani suuri t-paita ja lämpimät pörrösukat. Jos olisin kissa, niin takuulla kehräisin ! Tällä tavoin voisin blogata ikuisuuksiin, tosin läppärini akku ei valitettavasti ole ihan sellaista kestävyysluokkaa, ja kun se on jo puoliksi tyhjä (ollaanpas positiivisia, puoliksi täynnä). Pitäisi olla epä-laiska (öhm, en muistanut sanan laiska vastakohtaa, tai onko sellaista edes?) ja hakea virtajohto. Ja sitähän minä en ole, olen ehkä laiskin ja mukavuudenhaluisin ihminen jonka tiedän. Tosin meidän koira taitaa voittaa jopa minut siinä, mutta se ei olekkaan ihminen.. 

Tänään muuten etsin käsiini kaikki mahdolliset h&m:n kuvastot jotka tästä talosta vain löytyvät, ja revin niistä joitakin kuvia irti. Ne sitten sommittelin seinälle, ja tuloksena oli aika tummanpuhuva, mutta jotenkin pirteä seinä. Tahdotteko nähdä millainen siitä tuli? Ei se haittaa vaikka ette, näätte sen silti.

Kamera vääristää värejä, oikeasti aika reilustikkin tummempi! Salamanvalo heijastuu myös aika ilkeästi tuosta yhdestä kuvasta, en koskaan opi ottamaan hyviä kuvia sisätiloissa, ainakaan tämmöisillä valaistuksilla..

Eipäs tässä muuta nyt tällä kertaa, jatkan tätä ilta/yö datailua ;) öitä kaikki namuset !

   M